Omakotitalon ilmanvaihdon puhdistukselle ei ole lakisääteistä määräväliä. Sellainen oli: sisäasiainministeriön asetus 802/2001 määräsi puhdistusvälit, mutta se kumottiin vuoden 2006 lopussa. Pelastuslaki velvoittaa yhä huolehtimaan siitä, ettei kanavista aiheudu tulipalon vaaraa, mutta järjestelmän hygieniaan laki ei ota kantaa. Päätös on siis talon omistajan.
Hengitysliiton opas ”Kodin sisäilma ja ilmanvaihto” (2023) sanoo asian näin: asuinrakennuksissa kanaviston puhdistus on hyvä tehdä noin 5–8 vuoden välein ja viimeistään 10 vuoden välein. Sama opas sanoo, että puhdistustyön jälkeen ilmavirrat tulee tarkastaa ja säätää — juuri siksi ilmamäärien mittaus ja säätö kuuluu koneellisissa järjestelmissä työhön eikä ole lisäpalvelu.
Me suosittelemme koneellisiin järjestelmiin — LTO-koneisiin ja huippuimureihin — viiden vuoden väliä, ja painovoimaiseen 5–8 vuotta. Tämä on tiukempi kuin lainattu suositus, joten sanottakoon myös miksi: koneellisessa järjestelmässä on suodattimet ja lämmöntalteenoton kenno, joiden puhtaudesta riippuvat sekä koneen teho että sen käyttöikä, ja puhallin käy jatkuvasti. Painovoimaisessa ei taas ole suodatinta, joka ottaisi mitään kiinni — kaikki mikä kanavaan menee, myös jää sinne.
Vuosiluku on kuitenkin nyrkkisääntö, ei mittaus. Alan oma ohje (SuLVI, IVKT 2016) arvioi puhdistustarpeen pölykertymästä, ei kalenterista: kanavia katsotaan ja verrataan vertailukuviin. Talo, jossa on lemmikkejä, remontoitu äskettäin tai vilkas liikenne lähellä, likaantuu nopeammin kuin kahden hengen talous rauhallisella kadulla.
Käytännön ohje: jos ette tiedä, onko puhdistusta koskaan tehty, se on ajankohtainen. Jos edellisestä kerrasta on alle viisi vuotta eikä mikään oireile, ei ole kiire.
Lähteet: Motiva (ilmanvaihto kotona ja energiatehokas pientalo), Hengitysliitto (Kodin sisäilma ja ilmanvaihto, 2. päivitetty painos 2023) ja SuLVI (IVKT 2016, Ohje 4).