LVI Sorsa Oy — 040 376 1151, lvisorsa.com — info@lvisorsa.com
Laki
Ilmanvaihto ja paloturvallisuus: mitä laki vaatii ja mitä ei
Ilmanvaihtokanavien puhdistusta myydään joskus lakipykälillä pelotellen. Tällä sivulla kerromme, mitä pelastuslaki oikeasti sanoo, mikä on omistajan vastuu omakotitalossa ja miksi nuohous ei kata ilmanvaihtokanavia. Lakiteksti on lainattu Finlexistä sanatarkasti.
- Hinta
- 445–695 €
- Matkakulut
- 0 €
- Käynti
- 1–2 viikkoa
- Hinta
- 445–695 €
- Matkakulut
- 0 €
- Käynti
- 1–2 viikkoa
Pelastuslaki
Omistajan vastuu on kirjattu pelastuslakiin
Pelastuslain 13 § (Ilmanvaihtolaitteiden huolto) sanoo omakotitalon omistajaa koskevan velvoitteen näin:
”Rakennuksen omistajan, haltijan ja toiminnanharjoittajan on – – huolehdittava, että ilmanvaihtokanavat ja -laitteet on huollettu ja puhdistettu siten, että niistä ei aiheudu tulipalon vaaraa.”
Pelastuslaki 379/2011, 13 § (muutettu lailla 1078/2018). Lähde: Finlex, ajantasainen lainsäädäntö.
Velvoite on siis kunnossapitovelvoite: kanavista ei saa aiheutua tulipalon vaaraa. Laki ei määrää, kuinka usein puhdistus on tehtävä — ja laiminlyönti on pelastuslaissa sanktioitu samassa pykäläluettelossa kuin nuohouksen laiminlyönti.
Rajat
Määrävälit kumottiin — ja hygieniasta laki vaikenee
Aiemmin ilmanvaihtokanavien puhdistukselle oli asetuksessa määrävälit (1 tai 5 vuotta järjestelmästä riippuen). Se asetus — sisäasiainministeriön asetus 802/2001 — kumottiin vuoden 2006 lopussa. Suomen LVI-liiton ohje toteaa nykytilan suoraan: pelastuslaki velvoittaa huolehtimaan, ettei kanavista aiheudu tulipalon vaaraa, mutta ilmanvaihtojärjestelmien hygieniaan pelastuslaki ei ota kantaa.
Omakotitalon kanavapuhdistukselle ei siis ole lakisääteistä määräväliä. Jos joku myy puhdistusta ”lain vaatimana” tiettyyn vuosiväliin vedoten, väite ei pidä paikkaansa. Puhdistusvälin suositus tulee muualta: Hengitysliiton opas suosittelee asuinrakennuksiin puhdistusta noin 5–8 vuoden välein — perustelut olemme koonneet sivulle miksi ilmanvaihto puhdistetaan.
Lähde: SuLVI, IVKT 2016 Ohje 4 — Ilmanvaihtojärjestelmän puhtauden tutkiminen, luku 2.1.
Työnjako
Nuohous, rasvakanava ja IV-kanavat ovat kolme eri asiaa
Nuohous
Koskee tulisijoja ja savuhormeja. Pelastuslain 13 a ja 13 b § määräävät sille omat välit: vakituisessa asunnossa tulisijat ja savuhormit nuohotaan vähintään vuoden välein. Se on eri työ kuin ilmanvaihtokanavien puhdistus.
Rasvakanava
Liesituulettimen kanava, johon ruoanlaiton rasva kertyy. Kertynyt rasva on syttyvää, joten juuri tämä kanava on paloturvallisuuden kannalta talon tärkein — ohje sen puhdistukseen on omalla sivullaan.
IV-kanavat
Muun talon tulo- ja poistokanavat. Niihin kertyvä pöly sisältää myös kasviperäistä ainesta, joka SuLVI:n ohjeen mukaan lisää palokuormaa — ei akuutti vaara, mutta osa samaa kunnossapitovelvoitetta.
Meidän työmme kattaa näistä kaksi jälkimmäistä: ilmanvaihtokanavien puhdistuksen ja liesituulettimen rasvakanavan, joka sisältyy jokaiseen puhdistukseen. Nuohouksen tilaatte nuohousalan ammattilaiselta — sitä emme tee, emmekä väitä tekevämme.
Seuraava askel
Kunnossapito hoituu ilman pelottelua
Kiinteä hinta on hinnastossa, ja työstä jää kirjallinen pöytäkirja. Teemme työtä esimerkiksi Turussa ja Kouvolassa, matkakuluitta.
Kuulette hinnan heti, soitto ei sido tilaamaan.
Arkisin klo 8–17, jos emme ehdi vastata, soitamme teille takaisin.